Lapset_sohvalla
Lapset_sohvalla

Keskeisiä käsitteitä

Kulttuurikasvatus tarkoittaa taiteen ja kulttuurin sisältöjä, paikkoja,
menetelmiä ja toimintoja, jotka ovat osa lapsen ja nuoren varhaiskasvatusta, koulua tai opintoja. Ohjattu taide-, kulttuuri- ja kulttuuriperintökasvatus tukee lapsen ja nuoren mahdollisuuksia luovaan ilmaisuun ja kulttuurin ja taiteen kokemiseen ja tekemiseen. Lisäksi se kehittää lapsen ja nuoren luovuutta, monilukutaitoa ja oppimisen edellytyksiä. Kulttuurikasvatus koskee kaikkea varhaiskasvatusta ja opetusta, ei vain taide- ja taitoaineita, ja nivoo yhteen eri oppiaineita ja aihekokonaisuuksia.

Kulttuurikasvatussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten kulttuuri-, taide- ja kulttuuriperintökasvatusta toteutetaan kunnassa osana varhaiskasvatusta ja opetusta. Se laaditaan ja sitä toteutetaan varhaiskasvatuksen, koulujen ja kulttuuri- ja taidealan toimijoiden yhteistyönä. Kulttuurikasvatussuunnitelma pohjaa opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamiseen ja kunnan omaan kulttuuritarjontaan ja -perintöön huomioiden lapsilähtöisyyden ja osallisuuden. Kulttuurikasvatussuunnitelma tekee koulujen ja varhaiskasvatuksen taide- ja kulttuurikasvatustyöstä tavoitteellista. Samalla kulttuurikasvatussuunnitelma takaa kaikille lapsille yhdenvertaiset osallistumisen, taiteen ja kulttuurin kokemisen mahdollisuudet. Siirry Helsingin kaupungin kulttuurikasvatussuunnitelmaan.

Kulttuuriperintökasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen tietojen, taitojen ja yksiköllisen kulttuuri-identiteetin kehittymistä. Kulttuuri-identiteetti määrittelee, mihin yksilö kulttuurisesti kuuluu. Se auttaa ymmärtämään ja hyväksymään paitsi omat juuret myös muita kulttuureja. Lisäksi kulttuuriperintökasvatus tukee kulttuurista lukutaitoa, joka on osa monilukutaitoa.
Kulttuuriperintökasvatus voi tapahtua esimerkiksi muisti-organisaatiossa, kuten museoissa, kirjastoissa tai arkistoissa.

Lastenkulttuuri merkitsee tässä yhteydessä ammattilaisten lapsille tuottamaa ja lasten kanssa yhdessä tekemää kulttuuria. Lastenkulttuurin alle lukeutuu esimerkiksi taiteen perusopetus. Lisäksi sillä tarkoitetaan lasten itsensä luomaa kulttuuria, joka perustuu esimerkiksi leikkiin. Lastenkulttuuritoiminnan keskeisiä periaatteita ja lähtökohtia ovat laatu, yhdenvertaisuus, osallisuus ja taide- ja kulttuuriperintökasvatus.

Monilukutaidolla tarkoitetaan kykyä tulkita, tuottaa, yhdistellä ja arvioida erilaisia tekstejä ja viestejä. Tekstit voivat olla esimerkiksi kirjoitetussa, puhutussa, painetussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa. Kulttuurikasvatus antaa tilaa lapsen ja nuoren luovuudelle ja edistää samalla lapsen ja nuoren monilukutaidon kehittymistä.

Taidekasvatus on elämän ilmiöihin syventymistä moniaistisesti. Olennainen osa taidekasvatustoimintaa on aktiivinen oppijan rooli. Oppiminen perustuu elämyksiin, kokemuksiin, kokeilemiseen ja itse tekemiseen. Taidekasvatus harjaannuttaa lapsen ja nuoren taitoja ja aisteja. Se on samanaikaisesti sekä taiteesta oppimista, että taiteen avulla oppimista, jota tapahtuu monien eri taiteenlajien viitekehyksissä.